Agility on kaikille koirille avoin harrastusmuoto, jonka tarkoituksena on kehittää koiran toimintakykyä ja älykkyyttä siten, että koira suorittaa radan erilaisia esteitä. Agility on kasvattava, urheilullinen kilpailumuoto joka parantaa koiran yhteiskuntakelpoisuutta. Laji vaatii koiran ja ohjaajan hyvää yhteistyötä.
Historiaa
Agility on kehitetty 1970-luvun puolivälissä Englannissa. Tuolloin tarvittiin esteratsastuskilpailuihin täyteohjelmaa. Hevosten esteratsastuskilpailut esikuvanaan rupesi John Varley ideoimaan koirille uutta kilpailumuotoa. Kehittelyyn osallistui myös palveluskoirakouluttaja Peter Meanwell, joka rakensi ensimmäiset esteet Lincolnin-koirakerhon harrastajien kanssa. Helmikuussa 1978 Cruft’sin koiranäyttelyssä esiteltiin uusi laji näytösluonteisena, ja jo vuonna 1979 vahvistettiin säännöt ja agilitysta tuli uusi virallinen kilpailulaji. Suomessa ensimmäiset viralliset yksilökilpailut toteutettiin keväällä 1989. Agilityn puuhamiehenä lienee tunnetuin englantilainen Peter Lewis, joka on jatkuvasti kehittänyt lajia edelleen, tehnyt agilityä kansainvälisesti tunnetuksi ja kouluttanut tuomareita ja koulutusohjaajia ympäri maailmaa. Suomessa agility esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin Messukeskuksessa syksyllä 1986, ja seuraavana keväänä järjestettiin “Messarissa” ensimmäinen joukkuekilpailu, johon osallistui neljä joukkuetta.
Tänään
Kansainvälisiä arvokilpailuja on järjestetty vuodesta 1991 lähtien, jolloin suomalaisilla oli kunnia järjestää agilityhistorian ensimmäinen, virallinen euroopanmestaruuskilpailu. Vuosittain eri maissa kilpaillaan kansallisista mestaruuksista. Kansainvälisesti nykyään kamppaillaan maailman- ja pohjoismaidenmestaruudesta. Suomalaisilla on ollut lähes joka vuosi tuomisinaan MM- ja PM- mitaleja sekä yksilö- että joukkue-tasolla.
Maassamme järjestetään agilitykilpailuja, virallisia ja epävirallisia, viikottain ympäri vuoden. Vuonna 2004 kirjattiin 483 virallista kilpailua. Suomessa lajin harrastajia on Rovaniemeltä Hankoon asti. Harrastajien lukumäärää on vaikea arvioida; lukumäärä kasvaa kaiken aikaa. Virallisia kilpailu suorituksia kirjattiin vuonna 2004 yli 47 300 kpl. Tanskandoggien starttimäärä oli 19 kpl.
Lajilla on oma erikoislehti,Agility Sports Bulletin, joka ilmestyy kuukausittain mm. ylläpitäen ranking- listaa 600 parhaasta kilpailija-parista sekä 55 parhaasta seurasta.
Agilitya voi harrastaa minkärotuisen koiran kanssa tahansa, kunhan koira on terve ja pystyy suoriutumaan esteistä turvallisesti. Säännöllisen, kilpailuun tähtäävän harjoittelun edellytyksenä on, että koira on “fyysisesti valmis”. Siksi myös alin kilpailuikäraja on 18 kuukautta. Kilpailtaessa rodun rakenne ja muut rotuominaisuudet luonnollisestikin asettavat eri rodut hiukan eri asemaan. Harrastaa kuitenkin voi, vaikkei tähtäimessä olisikaan kilpaileminen.
Kilpaileminen
Virallisiin kilpailuihin voivat osallistua kaikki FCI: ssä rekisteröidyt, yli 18kk vanhat tunnistusmerkityt ja Suomen kennelliiton määräysten mukaan rokotetut koirat. Myös sekarotuiset, kivesvikaiset tai kastroidut koirat voivat harrastaa tätä lajia edellä mainittujen vaatimusten täyttyessä.
Ansioitunut, rekisteröity agilitykoira voi saavuttaa Suomen agilityvalion arvonimen (FIN AVA) sekä tulla myös kansainväliseksi agilityvalioksi (KANS AVA). Vaadittavien kilpailutulosten lisäksi koiran on saatava ulkomuotonäyttelyssä vähintään laatuarvostelusta palkinto hyvä (H) ennen valioitumistaan.
Eri luokat agilityssa on jaettu kolmeen eri kokoluokkaan:
· miniluokka koirille, joiden säkäkorkeus on alle 35 cm
· mediluokka koirille, joiden säkäkorkeus on on 35-42,99 cm
· maxiluokka koirille, joiden säkäkorkeus on 43 cm tai yli.
Koiran rotu ei vaikuta kokoluokkaan. Saman rotuisia koiria (shetlanninlammaskoira, pumi, keskikokoinen villakoira…) nähdään sekä mini- että maxiluokissa. Kokoluokka, jossa koirakko kilpailee määrää mm. A-esteen jyrkkyyden, pituus esteen pituuden, okseri- ja muuriesteiden korkeuden sekä pöytä-esteen koon ja korkeuden. Näissä esteissä korkeus, pituus ja esteen koko vaihtelee siis kokoluokittain. Putket, pussi, rengas, puomi, keinu ja kepit ovat kaikille kokoluokille ja roduille kuitenkin samankokoisia.
Suomessa tasoluokkia on kolme. Pari aloittaa luokasta 1 ja siirtyy vaativampaan luokkaan 2 ja edelleen luokkaan 3 saavutettuaan tarvittavat luokkanousuihin oikeuttavat tulokset. Luokkanousuihin oikeuttavat tulokset ovat 1 luokasta 2 luokkaan: 3 virheetöntä nollarataa (pisteitä max. +0.99p.). 2 luokasta 3 luokkaan: 3 virheetöntä nollarataa (pisteitä max.+0.99p)sekä koirakon tulee sijoittua nollaradoilla kolmen parhaan joukossa. 3 luokassa valionarvoon oikeuttaa kolme nollarataa (pisteet max.+0.99p) sekä näiden ratojen tulee olla luokkavoittoja.
Virallisten agilitykisojen lisäksi eri seuroilla on paljon ns. Mölli-cuppeja sekä mölli-ageja. Nämä ovat hauskoja ja epävirallisia kilpailuja, joissa on luokkia ihan aloittelijoillekin, jotka eivät ole vielä kilpailleet kuin myös jo kisakynnyksen ylittäneille koirakoille.
Kilpailun kulku
Itse kilpailu käydään vähintään 800 neliömetrin eristetyllä alueella, ja rata muodostuu 12-20 numeroidusta esteestä, jotka koira suorittaa ohjaajan käskyjen mukaan mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Ohjaaja ei saa koskea koiraan eikä esteisiin. Apuna ei saa käyttää makupaloja, ei hihnaa, eikä muitakaan apuvälineitä… Tuomari valitsee aina kilpailukohtaisesti kilpailussa käytettävät esteet sekä niiden suoritusjärjestyksen ja sijainnin radalla, sekä määrittelee ns. ihanneajan (=aika, jonka kuluessa rata tulisi suorittaa) radalle sopivaksi. Esteinä voivat olla rima- ja pituushypyt, muuri, rengas, pöytä, puomi, keinu, A-este, avo- ja umpitunneli sekä pujottelu.
Koiran tulos ilmoitetaan virhepisteinä, jotka kertyvät estevirheistä (esim. riman pudotus), kieltäytymisistä (esim. koira ohittaa esteen tai pysähtyy sen eteen), koiraan koskemisesta (esim. “käsiohjaus”), esteeseen koskemisesta sekä aikavirheestä. Jokainen varsinainen virhe tuottaa viisi virhepistettä ja jokainen ihanneajan ylittävä suoritussekunti (sadasosantarkkuudella) yhden virhepisteen. Tavoitteena on siis aina “nopein nolla”, eli virheetön ja mahdollisimman nopea, ihanneajan alittava ratasuoritus.
Yhteistyötä
Hyvä suoritus perustuu aina koiran ja ohjaajan toimivaan keskinäiseen kontaktiin ja aukottomaan yhteisymmärrykseen. Mahdollisimman hyvä perustottelevaisuus ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat ehdottomat edellytykset menestyksen tielle. Koiran ja ohjaajan hyvä fyysinen kunto sekä ohjaajan hermojenhallinta- ja keskittymiskyky vaikuttavat oleellisesti kilpailumenestykseen. Lisätietoja tästä kiehtovasta ja mukaansatempaavasta lajista ja sitä harrastavista seuroista saa mm. www.agilityliitto.fi ja www.finagility.com.
