Toimikunnan työ perustuu jalostusneuvoja + työryhmä käytäntöön. Jalostustoimikunnan kokoonpano on hallituksen kolmeksi (3) kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja ja kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan valittavat neljästä (4) viiteen (5) jäsentä. Toimikunnan jäseniksi on pyrittävä valitsemaan edustaja jokaisesta väriryhmästä.
Jalostustoimikuntaan voidaan lisäksi nimetä asiantuntijajäseneksi esim. eläinlääkäri tai muu jalostukseen perehtynyt henkilö. Jalostustoimikunnalla on mahdollisuus kutsua ns. harjoittelijajäseniksi kaksi asiasta kiinnostunutta yhdistyksen jäsentä.
Jos jalostustoimikunnan jäsen eroaa, erotetaan tai kuolee kesken toimintakauttaan, jalostustoimikunta valitsee harjoittelijajäsenistään hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi kaudeksi.
Toimikunnan jäseniltä edellytetään vankkaa tietoutta genetiikasta ja koirien jalostuksen tuntemusta.
Jalostustoimikunta voi halutessaan kutsua ulkopuolisen sihteerin.
Jalostustoimikunnan jäsenistä korkeintaan kaksi (2) voi olla samanaikaisesti jäseninä rotujärjestön hallituksessa.
Jalostustoimikunnan työtehtäviin kuuluu mm.:
– jalostusneuvonta ja tiedon jakaminen
– jalostusohjesäännön ja jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) seuranta/päivittäminen
– jalostus- ja jälkeläistarkastukset
– jalostustarkastajien ja -neuvojien koulutus
– kasvattajakurssit yms. informaation tuottaminen
– ulkomuototuomareiden koulutus- ja neuvottelutilaisuuksien informaation tuottaminen
– ulkomaiset yhteydet jalostusasioissa
– pentulista ja sen pääsyvaatimukset/päivittäminen
Jalostusneuvoja opastaa ja neuvoo kasvattajaa tarvittaessa. Kasvattaja voi itse suunnitella yhdistelmän ja ilmoittaa siitä jalostusneuvojalle. Mikäli yhdistelmä täyttää jalostusohjesäännön vaatimukset kaikilta osin, kasvattajan tarvitsee vain ilmoittaa tulevasta astutuksesta kirjallisesti oman väriryhmänsä jalostusneuvojalle. Mikäli siitosparissa on jotain huomautettavaa tai yhdistelmä ei täytä jalostusohjesäännön vaatimuksia, ilmoitetaan siitä kasvattajalle. Kaikki siitosparit, jotka eivät täytä vaatimuksia kaikilta osin, käsitellään aina jalostustoimikunnassa. Jalostustoimikunnan päätöksestä voi valittaa rotujärjestön hallitukselle.
Jalostustoimikunnan hyväksyttyä ehdotetut yhdistelmät, siirtyvät ne yhdistyksen ylläpitämälle pentulistalle jalostustoimikunnan puheenjohtajan kautta heti kun kasvattaja yhdistelmänsä hänelle ilmoittaa. Kasvattajan täytyy itse muistaa päivittää tietonsa pentulistalle 1 kk välein, näin hän varmistaa pentulistalla pysymisensä. Pentulistalla on alle 3 kk ikäiset pennut. Sitä vanhemmat pennut suositellaan siirrettäviksi Doggilinkkin puolelle.
Mikäli kasvattajalla ei ole omaa ehdotusta siitosparista, jalostustoimikunta voi pyynnöstä ehdottaa urosta, mikäli pyyntö on tullut jalostustoimikunnalle vähintään 2 kk ennen odotettua astutusajankohtaa.
Jalostusneuvojat keräävät tietoja siitoskoirien taustoista ja mahdollisista edellisistä pentueista, joista tulee käydä ilmi olennaisia tekijöitä terveystietojen, luonteen ja ulkomuodon osalta. Tietoja kerätään mm. SKL:n terveystutkimustuloksista, näyttelytuloksista, luonnetestituloksista, KoiraNet –jalostustietojärjestelmästä.
Sellainen jalostustoimikunnan jäsen, joka ei tehtävää hoitaessaan täytä asetettuja vaatimuksia tai muulla tavoin toiminnallaan haittaa jalostustoimikunnan työtä, tulee rotujärjestön hallituksen välittömästi vapauttaa tehtävästään.
