Tanskandoggi – Deutsche Dogge
Greatdane
Hyväksytty: FCI 20.12.2012
Kennelliitto 2.4.2013
Käyttötarkoitus: Seura-, vahti- ja vartiokoira
Ryhmä 2, FCI:n numero: 235, Alkuperämaa: Saksa
Ryhmä 2: pinserit, snautserit, molossityyppiset
ja sveitsinpaimenkoirat,
alaryhmä 2.1 molossi- ja mastiffityyppiset.
Käyttökoetulosta ei vaadita
LYHYT HISTORIAOSUUS: Nykyisen tanskandoggin esi-isinä pidetään vanhoja
”Bullenbeissereita” sekä villisikakoiria, jotka olivat englantilaistyyppisen vahvan
mastiffin ja nopean, ketterän vinttikoiran välimuotoja. Ensisijaisesti dogginimitystä
käytettiin suuresta ja voimakkaasta koirasta, jonka ei tarvinnut olla mitään
tiettyä rotua. Myöhemmin näiden koirien eri väri- ja kokomuunnoksia kutsuttiin
monilla eri nimillä: ulmindoggi, englannindoggi, tanskandoggi, ”Hatzrüde”,
villisikakoira (Saupacker) ja suurdoggi.
Vuonna 1878 seitsemän aktiivista kasvattajaa ja ulkomuototuomaria kokoontui
yhteen Berliinissä tohtori Bodinusin johdolla, ja tämä ryhmä päätti ryhtyä kutsumaan
kaikkia edellä mainittuja muunnoksia nimellä ”Deutsche Dogge”. Näin luotiin
perusta itsenäisen saksalaisen koirarodun kasvatukselle.
Vuoden 1880 Berliinin näyttelyn seurauksena näille doggeille vahvistettiin ensimmäinen
rotumääritelmä. Vuodesta 1888 rotumääritelmästä on ollut vastuussa samana
vuonna perustettu yhdistys ”Deutsche Doggen-Club 1888 e.V.”, ja sitä on
vuosien varrella muutettu useaan otteeseen. Nykyinen rotumääritelmä on laadittu
FCI:n mallin mukaiseksi.
YLEISVAIKUTELMA: Tanskandoggin jalossa ulkomuodossa suureen kokoon
sekä voimakkaaseen ja tasapainoiseen rakenteeseen yhdistyvät ylväys, voima ja
tyylikkyys. Voimakkaassa olemuksessa yhdistyvät jalous, tasapainoisuus, sopusuhtaiset
linjat ja erityisen ilmeikäs pää, ja se antaa veistoksellisen vaikutelman. Se ei
koskaan ole karkeatekoinen tai hento. Tanskandoggi on koiramaailman Apollo,
aina täydellisen tasapainoinen ja sukupuolileimaltaan selvä.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Lähes neliömäinen, erityisesti urokset; nartut
voivat olla rungoltaan hieman pitempiä.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ystävällinen, lempeä ja omistajiinsa kiintynyt.
Voi olla pidättyväinen vieraita kohtaan. Aina itsevarma, peloton, helposti
käsiteltävä ja rauhallinen seura- ja perhekoira, jolla on korkea ärsytyskynnys; ei
käytökseltään hyökkäävä.
PÄÄ
Suhteessa kokonaisuuteen, pitkänomainen, kapea, selväpiirteinen, ilmeikäs, ei
koskaan kiilamainen. Hyvin meislautunut, erityisesti silmien alta. Etäisyyden kirsusta
otsapenkereeseen tulee olla mahdollisimman sama kuin otsapenkereestä vain
hieman erottuvaan niskakyhmyyn. Kuonon ja kallon ylälinjojen tulee olla ehdottoman
yhdensuuntaiset. Edestä katsottuna pään tulee näyttää kapealta, ja kuononselkä
on mahdollisimman leveä.
KALLO-OSA:
Kallo: Kulmakaaret ovat hyvin kehittyneet, eivät kuitenkaan korostuneet.
Otsapenger: Selvästi erottuva.
KUONO-OSA:
Kirsu: Hyvin kehittynyt, pikemminkin leveä kuin pyöreä; sieraimet ovat suuret.
Kirsun tulee olla musta, poikkeuksena musta-valkokirjavat koirat (harlekiinit).
Niilläkin musta kirsu on toivottava, mustaläiskäinen tai lihanvärinen kirsu on kuitenkin
sallittu. Sinisillä koirilla kirsu on antrasiitinvärinen (haalistunut musta).
Kuono: Syvä ja mahdollisimman suorakaiteen muotoinen. Kuononselkä ei koskaan
saa olla kovera, kupera tai kirsua kohti laskeva.
Huulet: Selvä huulikulma. Hieman, mutta ei liian riippuvat eikä tiukat huulet.
Huulten pigmentti on tumma, musta-valkokirjavilla koirilla sallitaan puutteellisesti
pigmentoituneet tai lihanväriset huulet.
Leuat / hampaat: Hyvin kehittyneet, leveät leuat. Vahva, terve ja täydellinen leikkaava
purenta (42 hammasta hammaskaavion mukaisesti). Kaikki poikkeamat
täydellisestä leikkaavasta purennasta (paitsi alaleuan P1:sten puuttuminen) erittäin
ei-toivottuja.
Posket: Poskilihakset vain hieman erottuvat, eivät missään tapauksessa ulkonevat.
Silmät: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset, ilmeeltään eloisat, ystävälliset ja älykkäät.
Silmäluomet ovat tiiviit. Eivät liian kaukana toisistaan eikä syvällä sijaitsevat.
Mahdollisimman tummat; pistävän vaaleat tai meripihkanväriset silmät ei-toivotut,
joskin sinisillä koirilla hyväksytään hieman vaaleammat silmät. Mustavalkokirjavilla
(harlekiinit) sallitaan vaaleat (jäänsiniset) tai keskenään eriväriset
silmät.
Korvat: Keskikokoiset, luonnollisesti riippuvat ja korkealle kiinnittyneet, etureunastaan
poskenmyötäiset. Eivät kallon yläpuolelle kohoavat tai matalalle kiinnittyneet,
eivät litteästi päätä pitkin riippuvat eivätkä haja-asentoiset.
KAULA: Pitkä, kuiva ja lihaksikas, ei koskaan lyhyt eikä paksu. Sulavasti lapoihin
kiinnittyvä ja hieman päätä kohti kapeneva, niskalinja on kaareva. Pystyasentoinen
mutta hieman etuviisto, ei ns. kauriinkaula. Löysä kaulanahka on erittäin eitoivottu.
RUNKO
Säkä: Voimakkaan rungon korkein kohta. Säkä muodostuu lapaluiden harjanteista,
jotka ovat korkeammalla kuin okahaarakkeet.
Selkä: Lyhyt ja kiinteä, lähes vaakasuora ja laskee vain hieman taaksepäin. Selkä ei
koskaan saa olla pitkä eikä ylälinja takakorkea.
Lanne: Hieman kaartuva, leveä ja voimakaslihaksinen.
Lantio: Leveä, vahvalihaksinen, ristiluusta hännän kiinnityskohtaan hieman laskeva
ja siihen huomaamattomasti liittyvä. Lantio ei saa olla jyrkästi laskeva tai täysin
vaakasuora.
Rintakehä: Kyynärpäihin ulottuva. Selvästi kaartuvat, pitkälle taakse ulottuvat
kylkiluut. Rinta on melko leveä ja syvä, eturinta selvästi erottuva mutta rintalastan
kärki ei liian voimakkaasti korostunut. Rintakehä ei koskaan tynnyrimäinen, litteä
tai matala.
Alalinja ja vatsa: Vatsalinja nousee sulavasti taaksepäin ja muodostaa rintakehän
alaosan kanssa kauniisti kaartuvan linjan. Myöskään penikoineen nartun alalinja ei
saisi olla veltto.
HÄNTÄ: Kintereisiin ulottuva, ei liian pitkä eikä lyhyt. Korkealle kiinnittynyt,
tyvestään leveä ja kärkeä kohti tasaisesti oheneva, ei liian korkealle tai matalalle
kiinnittynyt eikä liian paksu. Koiran ollessa levossa häntä riippuu luonnollisella
kaarella. Koiran innostuessa ja liikkuessa häntä on hieman sapelimaisesti kaartunut,
se ei kuitenkaan nouse huomattavasti selkälinjan yläpuolelle. Koukuksi kiertyvä
tai sivulle kääntyvä häntä sekä harjamainen hännän karvoitus eivät ole toivottuja.
RAAJAT
ETURAAJAT:
Yleisvaikutelma: Riittävästi kulmautuneet, vahvaluustoiset ja lihaksikkaat.
Lavat: Voimakaslihaksiset. Pitkä ja viisto lapaluu on n. 100–110 kulmassa olkavarteen
nähden.
Olkavarret: Voimakkaat ja lihaksikkaat, hyvin rungonmyötäiset, hieman lapaluita
pitemmät.
Kyynärpäät: Eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.
Kyynärvarret: Voimakkaat ja lihaksikkaat, edestä ja sivulta katsottuna täysin pystysuorat.
Ranteet: Voimakkaat, tiiviit ja vain hieman kyynärvarren rakenteesta erottuvat.
Välikämmenet: Voimakkaat, edestä katsottuna suorat, sivulta katsottuna vain hieman
viistot.
Etukäpälät: Pyöreät, varpaat hyvin kaartuvat ja tiivisasentoiset (ns. kissankäpälät).
Kynnet ovat lyhyet, vahvat ja mahdollisimman tummat.
TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Luusto on kauttaaltaan vahvojen lihaksien peittämä, jolloin lantio,
lonkka ja reisi vaikuttavat leveiltä ja pyöristyneiltä. Voimakkaat, hyvin kulmautuneet
takaraajat ovat takaa katsottuna yhdensuuntaiset eturaajojen kanssa.
Reidet: Pitkät, leveät ja hyvin lihaksikkaat.
Polvet: Voimakkaat, lähes suoraan lonkkanivelen alapuolella sijaitsevat.
Sääret: Pitkät ja lihaksikkaat, suunnilleen reiden pituiset.
Kintereet: Voimakkaat ja vakaat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
Välijalat: Lyhyet ja voimakkaat, lähes kohtisuorassa alustaan nähden.
Takakäpälät: Pyöreät, varpaat hyvin kaartuvat ja tiivisasentoiset (ns. kissankäpälät).
Kynnet ovat lyhyet, vahvat ja mahdollisimman tummat.
LIIKKEET: Tasapainoiset, sulavat, maatavoittavat ja keveän joustavat; raajojen
tulee edestä ja takaa katsottuna liikkua yhdensuuntaisesti ja hyvässä tasapainossa.
Ei koskaan lyhytaskeliset tai peitsaavat.
NAHKA: Tiiviisti pinnanmyötäinen, yksivärisillä hyvin pigmentoitunut, mustavalkokirjavilla
pigmentointi on läiskien mukainen.
KARVAPEITE
Karva: Hyvin lyhyttä ja tiheää, sileää, rungonmyötäistä ja kiiltävää. Ei koskaan
karkeaa, kiillotonta tai kaksinkertaista.
Väri: Tanskandoggia jalostetaan kolmena erillisenä väriryhmänä: a) keltaiset ja
juovikkaat, b) harlekiinit ja mustat, sekä c) siniset.
Keltainen: Vaalean kullankeltaisesta syvään kullankeltaiseen, musta maski on
toivottava. Väri ei koskaan harmahtava, sinertävä tai nokinen. Ei valkoisia merkkejä.
Juovikas: Pohjaväri vaalean kullankeltaisesta syvään kullankeltaiseen, jossa mahdollisimman
säännölliset ja selvästi erottuvat, kylkiluiden suuntaiset mustat juovat.
Musta maski on toivottava. Juovat eivät saa näyttää haalistuneilta. Ei valkoisia
merkkejä.
Harlekiini (musta-valkokirjava): Pohjaväri on puhtaan valkoinen, mieluiten ilman
pieniä pilkkuja. Valkoisella pohjalla on rosoreunaisia, puhtaan mustia läiskiä, jotka
ovat jakautuneet tasaisesti yli koko rungon. Harmaat tai ruskehtavat läiskät tai
sävyt mustissa läiskissä eivät ole toivottuja, ei myöskään sinertävänharmaat pilkut
valkoisessa värissä. Esiintyy myös ns. harmaaharlekiini-väriä (harmahtava pohjaväri,
jossa mustia läiskiä), joka ei ole toivottu mutta ei myöskään hylättävä.
Musta: Kiiltävän musta, valkoiset merkit rinnassa ja raajoissa ovat sallittuja. Mustiin
lasketaan myös mantteliväriset, joissa musta väri manttelin tai peitteen tavoin
peittää rungon ja kuono, kurkku, rinta, vatsanalus, raajat ja hännänpää voivat olla
valkoiset. Tähän värimuunnokseen sisältyvät myös koirat, joiden pohjaväri on
valkoinen ja mustat läikät ovat suuria ja laattamaisia (“plattenhunde”). Mustassa
värissä ei saa olla kellertävää, ruskeaa eikä sinertävää sävyä.
Sininen: Puhtaan teräksen sininen, valkoiset merkit rinnassa ja käpälissä ovat sallittuja.
Värissä ei saa olla kellertävää tai mustansinistä sävyä.
KOKO
Säkäkorkeus: Urokset vähintään 80 cm ja enintään 90 cm
Nartut vähintään 72 cm ja enintään 84 cm
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
- Riittämätön otsapenger.
- Sisäänpäin kiertynyt alahuuli (alahuuli jää ylä- ja alaetuhampaiden väliin).
- Yksittäisten etuhampaiden epäsäännöllinen asento, mikäli purenta pääosin pysyy oikeana; liian pienet hampaat. Osittainen tasapurenta.
- Ulkonevat tai syvällä sijaitsevat silmät.
- Löysät tai liioitellun lihaksikkaat lavat; jyrkkäasentoiset lapaluut.
- Löysät kyynärpäät.
- Taipuneet, paisuneet tai eteenpäin kääntyvät ranteet.
- Huomattavan heikot, liian viistot tai pystyt välikämmenet.
- Liian niukasti kulmautuneet tai ylikulmautuneet takaraajat.
- Hyvin niukasti kulmautuneet, paisuneet tai epävakaat kintereet.
- Pihtikinttuisuus, kapea-asentoiset kintereet, länkisäärisyys.
- Hajavarpaiset tai pitkät käpälät. Takakannukset.
VAKAVAT VIRHEET:
- Itseluottamuksen puute, arkuus, hermostuneisuus
- Pyöreä kallo, liian ulkonevat poskilihakset
- Löysät silmäluomet, punoittavat sidekalvot
- Notko- tai köyryselkä
- Liian laskeva lantio
- Jatkuva peitsaaminen
- Rikkihakkautunut, kärjestään paksuuntunut tai typistetty häntä
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
- vihaisuus tai liiallinen arkuus
- selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
- pelkopureminen, matala ärsytyskynnys
- maksanvärinen tai halkinainen kirsu
- ylä-, ala- tai vino purenta, tasapurenta, puuttuvat hampaat (kahden P1:n puuttuminen alaleuasta hyväksytään)
- ulko- tai sisäkierteiset tai liian löysät silmäluomet (ektropium, entropium, makroblepharium)
- muilla kuin harlekiinivärisillä koirilla vedensiniset tai keskenään eriväriset silmät
- häntämutka (= epämuodostuneita häntänikamia)
- hopeansininen tai isabellanväri keltaisilla ja juovikkailla koirilla
- keltaisilla, juovikkailla ja sinisillä koirilla: valkoinen otsapiirto, kaulus, sukat tai hännänpää.
- virheellinen harlekiiniväri (“posliiniharlekiini”): juovikkaat, siniset tai keltaiset laikut
- albiinot (= ei lainkaan mustaa pigmenttiä)
- kuurous
- rotumääritelmän antaman säkäkorkeuden alitus
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina
kivespussiin.
